Syysretki 2026: vaellus Savitaipaleella
Tänä vuonna lähdettiin syysretkellä taas vaeltamaan. Kohteena oli Jääkauden jäljet-vaellusreitti Savitaipaleella. Retki alkoi Lepänkannon uimarannalta, tai Viktorinrannasta, tiedetään paikallisten väittelevän kyseisen rannan oikeasta nimestä.
Ensin leikittiin hyvä tovi. Sitten valmistettiin kanakeittoa trangioilla. Onneksi Savitaipaleella satoi vain vähän, mutta silti lämmin keitto teki hyvää kosteassa säässä. Syömisen ja tiskaamisen jälkeen päästiin vihdoin liikkeelle!
Menomatkalla maasto oli hieman haastavampaa, sillä meidän täytyi kiivetä harjun päälle ja sieltä alas.
Harjun päällä oli kuitenkin upeat maisemat. Pysähdyttiin hetkeksi tauolle ihailemaan niitä.
Pian oltiinkin jo perillä, kivikautisen asumuksen jäljitelmän luona. Suurin osa majoittui kangaslaavuissa ulkona. Päivälliseksi valmistettiin herkullisia hampurilaisia. Teki hyvää kävelyn jälkeen saada sellaista herkkuruokaa!
Ruoan jälkeen päiväretkeläiset haettiin kotiin, ja lopuilla oli vapaata olemista. Siinä välissä ehdittiin muun muassa ihailla auringonlaskua ja kuunnella veden liplatusta. Yhden lapsen kanssa saatiin hyvä idea äänittää puhelimella veden liplatusta, niin sai retkikokemuksen vietyä kotiin!
Sitten olikin iltanuotion aika. Iltanuotiolla me laulettiin, huudettiin ja tarinoitiin. Iltapalan kruunasi nuotiossa paistetut suklaabanaanit. Pitkän päivän jälkeen mahat täynnä ryhdyimme iltatoimiin, ja nukkumaan. Retkillä tulee aina niin makoisat unet!
Aamulla pakattiin majoitteet ja muut tavarat mukaan. Takaisin Lepänkantoon käveltiin hieman helpompaa reittiä. Oli taas aivan mahtava retki, kiitos kaikille osallistujille!